Sadetta sisällä

Viikonloppuna nukuin pitkään. Raukeat venyttelyt sängyssä, ihan heti ei jaksa pompata ylös. Kuuma suihku kaikessa rauhassa. Melkein puoliltapäivin hipsin keittiöön laittamaan kahvipannua tulelle. Nenään osui erikoinen tuoksu; kuin vanhassa pölyisessä aitassa sateella. Ulkona on kipakka pakkanen, mutta syrjäsilmään osuu ikkunan takana ripotteleva vesisade. Pöytä ikkunan edessä lainehtii vettä. Nyt tässä on jotain outoa. Eihän se sade olekaan ulkona vaan sisällä! Ikkunan yläpuolelta tiputtelee vettä tasaiseen tahtiin. Yhtäkkiä olen aivan hereillä! Huudan miehen hätiin ja alan kuivailla kastuneita esineitä. Vedentulo jatkuu ja lattiat pitää suojata. Tulee totaalisen uusavuton olo. Mitä ihmettä tällaisessa tilanteessa oikein pitää tehdä? 36 vuotiaan ensimmäinen ajatus on soittaa isi apuun.

Pikkuhiljaa yritetään rauhoittua. Etsitään vakuutusyhtiön numeroa, etsitään putkimiehen numeroa. Ei muuten ole ollenkaan liian helppoa... Lopulta numero kuitenkin löytyy ja ystävällinen rouva yhdistää Väinölle. Väinö on lupsakka mies, joka tuntee meidän kulmilta joka toisen naapurin jo entuudestaan. On tainnut käydä tässäkin talossa aikaisemmin, niitten aiempien asukkaiden aikaan. "Kyllähän minä tällaisessa tapauksessa normaalisti tulisin itse, mutta kun olen 60-vuotispäivillä. Mutta lähetän teille heti miehen." Ihanaa asua melkein pikkukaupungissa! Väinön lupaama mies tulee alta aikayksikön ja laittaa ripeästi vedet poikki. Yritetään sitten arjen tultua saada vakuutusyhtiötäkin kiinni.

Tiputtelu ikkunan päältä kuitenkin jatkuu hiljalleen. Vuorivillat ovat ehtineet kastua. Laitetaan lämmitin kuivattamaan niitä. Kumma kyllä, vedentulo vaan lisääntyy. Lattiat on suojattuna ja astioita tippuveden alla. Yritetään nukkua. Havahdun yöllä muutamaan otteeseen hereille. Tip, tip, tip. Jotain mätää tässä täytyy olla.

Aamulla saavit on täynnä vettä ja vedentulo on vauhdikkaampaa kuin ennen vesien sulkemista. Ei näytä lupaavalta. Kaikki viksut ja filmaattiset tuttavat on konsultoitu läpi. Paras ohje taitaa olla: "Istukaa sohvan nurkkaan ja korkatkaa pullo punkkua!" Ei tässä kai muutakaan voi. Ruvetaan katsomaan leffaa. Samalla mies kiinnittää huomion seinään, jossa tapetti on alkanut kastua. Apua! Ei täällä mitään vesiputkia mene ja vesikin on suljettu jo edellisenä päivänä. Syyllinen alkaa löytyä. Märät tapetit ovat suoraan keittiön yläpuolella. Ja märkien tapettien yläpuolella on kattoikkuna. Mistään ei näytä lorisevan vettä sisään, mutta ikkunaa raotettua huomataan, että katolle on muodostunut jäästä harjanne jonka taakse vesi on jäänyt ansaan lumen alettua sulaa kovien pakkasten hellittäessä. Tämä vesi lirittelee suoraan seinän väliin pellin saumasta.

Lähden kolaamaan lunta pihalle samalla kun suojalaseihin varustautunut mies roikkuu puolittain kattoikkunan ulkopuolella nakutellen vasaralla ja taltalla jäätä irti. Naurattaisi jos ei vituttaisi niin. Ylimääräinen negatiivinen energia on hyvä purkaa lumikinokseen joka pihalle on taivaalta kaiken aikaa tuprunnut. Ja odotettu ihme tapahtuu, vedentulo lakkaa. Halleluja! Vakuutus ei korvaa, mutta olisi voinut pahemminkin käydä. Taidettiin kuitenkin selvitä säikähdyksellä. Saadaan vähintäänkin rauhassa katsoa tilannetta. Ja uudet tapetit on vähän jo yläkertaan muutenkin suunniteltuna... Tuleepa potkua siihenkin hankkeeseen. Putkimies kävi laittamassa vedet takaisin päälle. Pääsee taas suihkuun.

Onni on kuiva keittiö ja pyykit koneessa.